sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Välillä jotain itsellekin

 



Tämä pusero sai valmistuttuaan nimen Ilotulituspusero. Tytär oli mieltänyt kuvion sellaiseksi. Ja onhan se, ihan selvä ilotulitushan tuossa on käynnissä! 

Ajatus tähän lähti jo olemassa olevasta puserosta. Tykkään sen mallista, tuollainen lepakkohihainen ja helmassa leveä resori. Siitä puserosta piirsin kaavan tähän. Jos nyt laittaisin sen vanhemman puseron tämän viereen, 
niin samaa niissä ei ole kuin helman resori ja lepakkohiha. Kuten aina, ajatus lähti lentoon ommellessa. Pääntie sai resorin, koska alkuperäisessä puserossa se on niin avara, että alla on aina oltava toppi. Hihat jatkoin täyteen mittaan myöskin resorineuloksella. Nyt kangas jää kivasti pussille, ennenkuin kapenee.

Kangas on Nanson trikoota, saatu joskus äidiltä. Resorikin löytyi omasta kaapista, joten omavarainen olin tämänkin ompeluksen suhteen. Mukava oli tehdä pitkästä aikaa itsellekin jotain. Ja monta uutta ideaahan tämäkin työ taas poiki.
Alla vielä oikein sovituskuva, koska tuossa henkarilla roikkuessa ei malli juurikaan tule esille. Pahoittelen alemman kuvan heikkoa laatua, otettu kännykällä. Kamera kun irtisanoi yhteistyönsä tuon ensimmäisen kuvan oton jälkeen...


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti