Kun neulominen vie mukanaan....!

Nyt kävi niin, että syksyllä kun innostuin neulomaan, ei siitä ole näyttänyt loppua tulevan! Pääasiassa olen neulonut sukkia kun sen taidon viimein opettelin. 
Tyttö sai raitasukat, joista tulikin aika pirteät. Lankana näissä Novitan Suomalainen Sukkalanka ja Gjestalin Maija. 


Omaan jalkaan tein sukat lyhyemmällä varrella. Lankana seiskaveikkaa mustana ja Viidakkona. Varsi palmikoitu.


Alennusmyynneissä lankahyllystä minulle huuteli kauniin vihreä Kajo -lanka enkä voinut muuta kuin napata ostoskärryyn pari kerää. Kilkuttelin sitten välillä tuubihuivin ja pipon itselleni. 


Ja kun neulomisessa oli päästy hyvään vauhtiin niin eihän sitä osannut lopettaakaan. Olin ihaillut Anelmaisia pitkin syksyä, mutta en vaan saanut aikaiseksi aloittaa. Pari viikkoa sitten törmäsin Niina Laitisen ihaniin Taimitarhan Syyssukkiin ja nehän kolahti heti kerralla. Niinpä etsimään lankoja omasta lanka-arkusta. Pohjavärin löysinkin ja kuviolangan kävin ostamassa. Vähän hirvitti, että mitäköhän tästä tulee. Kirjoneuletta olen kyllä ennenkin neulonut, mutta aikaa on jo ainakin toistakymmentä vuotta. Onneksi ohje vaikutti todella selkeältä, joten uskaltauduin. Eilen valmistui ensimmäinen sukka ja toinenkin on edennyt jo hyvänmatkaa.



Lankana näissä sukissa on seiskaveikka raita sekä Novitan Tuomas sukkalanka. Tuohon pohjaväriin en ihan ole tyytyväinen. Olisi saanut olla tumma. 

Kovasti tekisi mieli jo päästä tekemään seuraavia. Ystävänpäiväsukat vaikuttivat todella herkullisilta, joten ehkäpä niitä seuraavaksi. 

 

Kommentit

  1. Voi mitkä herkut nuo Taimitarhan syyssukat! Tuo vihreä pipo ja huivikin kyllä kelpais:)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti